Olen tässä pari viikkoa selaillut kakuntekijöiden blogeja ja sainkin niistä todella suuren innostuksen kokeilla itsekin jotain perinteisen kermakakun sijaan. Tiistaina lampsin Carsonille ja ostin 3 uutta tyllaa (eli niitä pursottimien päitä...). Pitihän niillä tehdä koeajo, joten päätin siis aloittaa harjoittelut:) Ainoa tuttu asia tässä kakussa oli pohjan leipominen. Uusia asioita taasen oli:

A) MMF(?) eli vaahtokarkkimassa kakun päälle ja sen tekeminen, B) sokerikreemi päällisen ja kakun väliin, C) mansikkamousse kakun väliin ja D) sokerikreemilla pursottaminen, E) "ruusu- ja lehtityllalla" pursottaminen.

Noista kaikista uusista asioita onnistui hyvin kohta B, C ja D. Muut sitten ei mennykään ihan niinkuin piti. Vaahtokarkkimassaan laitoin liikaa tomusokeria, joten siitä tuli liian kovaa, kuivaa ja sitkeää. Innostuksissani (ja kädet sulaneita vaahtokarkkeja täynnä) luovuin tomusokerin siivilöimisestä. Seurauksena oli siis tomusokeripaukkuja massassa... Kova ja ahkerasti vetäytyvä massa oli vaikea kaulita ja laittaa kakun päälle -> seurauksena oli 1000 ryppyä. Sen lisäksi massa vetäytyi sen verran, että loppujen lopuksi massaa olisi pitänyt jättää 1cm enemmän reunoille! Nyt siihen tuli vaan iso rako. 

Ruusu- ja lehtityllat puolestaan osoittaituivat hieman hankaliksi ekakertalaiselle. Ruusut muistuttavat enemmän ihan jotain muuta kuin ruusua. Lehdet vielä enemmän muuta kuin lehtiä. Miten ihmeessä siihen lehteen saa terävän kärjen?!?!?! Kaikkiin lehtiin tuli kamala lovi vain!

Nooh, ensi kerralla olen jo huomattavasti viisaampi ja teen asiat huolellisemmin ja virheistä oppineena. Makuhan se on yksi tärkeimmistä ja se oli kyllä kohdallaan!

Tässä vielä kuvia harjoittelukakusta:

"Sokerikreemiruuusu ja -lehtiä"

"Tomusokeripaukkuinen vaahtokarkkimassa kuorrute liian `lyhyillä lahkeilla ´..."